Raitiovaunupoikia

pojat raitiovaunupysäkeillä

painavat päänsä (tuulen sekoittamat jakaukset)
ja katsovat kenkiään

ohittaessa pidätän hengitystä

haluaisin uskoa luovani hiljaisen jännitteen
illuusion pysähdyksestä

kuin sinä

ajattelen sinua silloin tällöin

(ajatukset ovat kaipauksia
            kahvinmakuisiin öihin)

me olimme peilejä toisillemme
sielujen syvää sympatiaa ja
aamuihin jatkuvaa ymmärrystä

rakkautta siinä sivussa

ikävä heijastustani
sinun silmiesi pinnalla

Hazy days

Jonkun muun öissä

ehkä sinä olet
kehoa särkevä ikävä
ja varjoeläimiä seinillä

runot muiden naisten käsivarsilla
ja kyyneleet kämmenselkiin pyyhittyinä
viimeisen bussin takapenkeillä

ehkä sinä jäät sanoiksi
hyräilyiksi näihin tyhjyyksiin

sydämenpysähdyksiksi

ehkä sinua ei olekkaan
minua tai meitä tai avaruutta
ehkä

ehkä me olemme vain unia

jonkun muun öissä

To be with her

writers are the saddest of them all

we chose to stay in the past

living through lived lives

living them through over and over again

I chose to stay in the past

it's the only place to be with her

writers are the saddest of them all