Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

00500

juhlat
ihmisiä lattioilla
pöytien päällä
sängyllä
ihmisiä enemmän kuin ehdin kirkkain silmin havaita
ylpeitä naisia toisiinsa kietoutuneina
tummaa huulipunaa
minunkin ylläni
ilmassa kaikuu
itsevarma röyhkeä elämä


minä istun tämän kaiken keskellä
istun hiljaa kuin aave ja
koitan sopeutua
silmät auki pakottaen yritän nähdä itseni
näissä ihmisissä
ja niin kuitenkin
huoneen toisessa päässä
tavoitan katseeni peilistä

tuntuu kuin olisin yksin aina
silloinkin kun ei ole tilaa liikkua
tai hengittää
iho vasten vieraita ihoja
tuttuja ihoja
rakkaita ihoja
minussa on pakko olla jokin
vikana

tosin
tietyllä tapaa rakastan
kertoa itselleni kuinka selvitä kaikesta
samalla kun itken etten todella koskaan ikinä
tulisi selviämään
kuinka kuiskin itselleni kotikadulla
että vielä vähän
enää vähän

mutta täällä on tyhjää
niin hirvittävän
tyhjää
etten edes minä minuuteni kanssa
mahdu sitä kaikkea tilaa täyttämään

ja tälläisina hetkinä
juhlissa
kuten näissä
tummahuulisten naisten seassa
minä toivon että osaisin
vain upota